2024 vearrokoarta mearrida olu dus gessojuvvo vearru bálkkás, penšuvnnas ja eará olggosmáksimin. Vearrokoarta lei olámuttos juovlamánu 15.b. rájes. Dan rájes leat badjel 2 miljovnna olbmo loggen sisa skatteetaten.no neahttasiidui ja dárkkistan iežas dieđuid, ja badjel 800 000 leat rievdadan vearrokoartta. Dát lea ođđa olahus. 

Vearroetáhta divišuvdnadirektevra Marta Johanne Gjengedal lea hirbmat duđavaš go ná ollugat leat dárkkistan iežas vearrokoartta.   

– Jus dieđut vearrokoarttas eai leat riekta, de lea dehálaš ahte ieš rievdadat, nu ahte gessojuvvo rievttes vearru olles 2024:s, ávžžuha Gjengedal.    

Eatnašat dárkkistit ja rievdadit vearrokoarta vuosttaš mánuid. Seammás lea stuorra eahpesihkarvuohta movt reanttu rievdá ovddas guvlui, ja danin lea dehálaš dárkkistit vearrokoartta maiddái jagi mielde.    

2,5 miljovnna ožžo dieđáhusa Vearroetáhtas 

Álgu geahčen ođđajagimánu de ožžo sullii 2,5 miljovnna olbmo e-poastta dahje SMSa Vearroetáhtas, gos ávžžuhuvvot dárkkistit iežas vearrokoartta. Dieđáhus sáddejuvvui sidjiide geat eai leat rahpan vearrokoartta.    

– Vearrokoarta logut rehkenastojuvvojit 2022 ja 2023 dieđuid vuođul. Sáhttá leat geavvan ollu du eallimis dan rájes, ja mii ávžžuhat buohkaid logget sisa Skatteetaten.no neahttasiidui dárkkistit ahte evttohuvvon logut sisabohtui, vealgái, opmodahkii, reanttuide ja gessosiidda 2024 ovddas leat riekta, muitala Gjengedal.     

Makkár dieđut rievdaduvvojit dávjjimusat?    

Statistihkka čájeha ahte sisaboahtu, ruhtabidju ja vealgi, ja maid reanttu dieđut rievdaduvvojit dávjjimusat. 

– Mii geavahat dieđuid rehkenastit olu don mávssát vearu. Jus leat stuorra rievdadusat du eallimis jagi mielde, de lea dehálaš ođasmahttit vearrokoartta. Jus omd. manat ealáhahkii dahje leat vuovdán opmodaga maid mii eat leat registreren, dadjá Marta Johanne Gjengedal.      

Son čujuha erenoamážit guhtta joavkkuide geat berrejit dárkkistit vearrokoartta:  

• Sii geat leat mannan ealáhahkii dahje galget mannat ealáhahkii dán jagi.     
• Sis geas lea viessoloatna, ja erenoamážit jus dus leamaš fástareanttu dahje leat lonuhan fástarentui. Danin go mii rehkenastit reanttu rievdireanttu vuođul.   
• Guoská erenoamážit sidjiide geas lea loatna earáin. Dehálaš ahte don dieđihat iežat oasi loanas ja loana reanttus. Son/sii geainna dus lea loatna, ferte dahkat seamma iežas vearrokoarttas. 
• Sii geat leat oastán, vuovdán dahje leat láigohan earáide ásodaga dán jagi dahje diibmá. Dán ii nagot Vearroetáhta fáhtet.   
• Jus don leat lonuhan barggu, dahje du bálká lea rievdan dahje galgá rievdat. 
• Dus leat golut čadnon mánnáfuolaheapmái (ovdamearkka dihte mánáidgárdái dahje SFO) dahje lea guhkki bargui – dalle fertet ieš deavdit gessosiid.    

Erohus gielddaid gaskka  

Preassadieđáhusas lea mielddus mii čájeha bajilgova gallis dássážii leat dárkkistan vearrokoartta norgga gielddain. Hvaler, Ullensaker ja Vestre Totenis leat lagabui beali ássin dárkkistan vearrokoartta, dát lea alimus Norggas.   

– Lea beanta dássádat gielddaid gaskkas, dássážii leat gaskamearálaččat 39 % (4/10) ássiin dárkkistan vearrokoartta, dadjá Marta Johanne.

Logut leat beanta buori, ja sáhttet áin goarkŋut jagi mielde.    

Doppe gos unnimus oassi ássin lea rahpan vearrokoartta, lea Nordlánddas Beiarn gielddas ja Vestlánddas Fjaler gielddas, gos čuovvovaš leat 30 % ja 24 % dárkkistan iežas vearrokoartta. Muhto ii leat menddo maŋŋit rievdadit statistihkka, Fjaler sáhttá ain juksat Hvalera jus eambbosat rahpet vearrokoartta. Stuorámus gielddain de lea Tråante ja Bergen geain lea alimus proseantta. Troandin lea njunnošis ovddabeale Bergena unna erohusain. 

Vedlegg